Töi
Töi ya'ia da'ö sambua fogaoni nifalemba ba zi samösa niha ma hadia ngawalö ia soguna ba wamö'öni ia moroi ba niha/gama-gama bö'ö. Ba wangaohagö banua si yaŵa awö danö, ba no iföfögö Lowalangi, ba no'oi ibe'e wogaoni matöi ba ngawalö nifazökhi dangaNia andrö. Niha situmbu, oi motöi ira, i'otarai khö duada Adamo ba aweda Khawa. Ba danö niha, no göi oi si so töi fefu niha molo'ö wame'e zatua khönia ba ndraono samena tumbu, ba lö olifu wa nohugö töi andrö faoma mado ni'ohe moroi ba khö zatua ira matua. Töi-töi niha ba danö niha ofeta ma'ökhö sonasa zamake Li Niha ba no oya göi zamake döi ndraono ba li Indonesia ba tenga ha da'ö ba Li Inggris.
Töi so'eluaha
bulö'öOno Niha, no oi so ira ba zi sagörö uli danö. Na so zifalukha khöra ba so manö nasa zamake töi ba Li Niha. Simane duma-duma :"Amenesi Lase", töi da'a nibe'e zatua oi so geluaha ya'ia da'ö wa ononia andrö dania ba wa'ebuania, fanötöna zatua wa tobali niha same'e mene-mene ba gotalua wongambatö, ba hegöi ba gotalua mbanua. Na falukha ba khö nono niha ba danö wangarato, ba faoma mitötöi döimi, ba böi tokea ndra'ugö na töinia no togese tenga sa'ae Li Niha, simane duma-duma : "David Lase". Töi da'a ba no hulö zitenga döi nono niha. Hewa'ae töi da'ö so geluahania molo'ö wamatörö töi moroi khö zatuania. Fanofu iada'a. Hadia mbörö wa no ambö lafake döi ba Li Niha ira satua ba wame'e töi nonora baginötö iada'a?. Fanema li ba wanofu da'a, te'ila wano so wa'atedou wangi'ila ba danö niha. no tetehegö döi moroi baero sitohare ba danö niha.
Hadia lua-luania wamake töi sitenga sa'ae Li Niha?
To'ese geluaha
bulö'öLua-lua wamake töi sitenga sa'ae Li Niha, no so wa'ambö baga ba waö-waö hada (adat, budaya) nono niha. Simane : eluaha döi ndraono sitenga Li Niha, no sa'ae ambö tefaudugö geluahania simane töi ni be'e ndra satuada meföna. Ba tenga hada'ö no tewu'a fefu dane-dane ba wanohugö hada ba khöda. Ba hiza fame'e töi andre ba danö niha, tenga ha'asala so döi, sambua famalua angolifa hada, lamane : "famatörö döi nono" (Upacara pemberian nama). Mo tandra ba da'ö wa fame'e töi ba danö niha, no sambua lala halöŵö ba hada.
Famatörö töi ba danö niha, no ngafulu ma ngaotu fakhe no lafalua ba danö niha. Famatörö töi andre, ba tenga ha'angetula zatua so'ono, la fa'ema zöndra zamösana sanandrösa ba döi nono nifatörö töi. Ba nano hasara dödö ba satua mbanua ma satua banomo andrö mangandrö ena'ö töi zino labe'e ba tola möi harazaki khö ndraono.[1]
Töi sabua
bulö'öMe töi andre no sambua ni fosumange ba wetaro hada ba danö niha, ba hiza so manö nasa döi sabua sitebai i'onoro ono ni be'e töi. Ba töi andrö dania, ba tola möi fanga'azökhi ba gotalua watalifusöta ma ba gotalua mbanua, ba simanö göi na töi lö fagöna, i'ohe ba wa'atekiko dania ia. Töi sabua, ba te'oroma'ö khö zatua lö'ara aefa no lafatörö döi ndraono andrö, simane : mofa'aukhu, mege-ege, ba tandra-tandra tanöbö'ö sino lafati, ba satua ndraono mohede dödönia, ba lafatunö ba khö nösi nomo. Ba sasese lafalua möi khö zama'ele'ö. Na la'ila atö wa börö wa'abua döi nibe'e khönia simane sino ifa'ema sama'ele'ö, ba la orodugö zöndra wa lafuli lafatörö döi, ma lagati döi nono andrö khöra. Ba danö niha, silötolalö'ö iraono samena tumbu, ha banifatörö döinia.
Baero ndraono situmbu, ba sonasa nifatörö töi ba danö niha simane : ni'owalu, labe'e döi wowöli, ni fatete faoma barasi, balaki, ba tanöbö'ö. Töi da'ö nibe'e khö ni'owalu ba lahuhugö ba la'angandröi ira satua mbanua. Baero ni'owalu, ba balugu ma salaŵa hada, la be'e döi wa'asalaŵa nia. Ba owulo mbanua fefu ba wame'e töi da'ö.
Umbu
bulö'ö- ↑ Nazara, Wa'özisökhi (6 Maret 2011). "Makna Nama dalam Masyarakat Desa di Nias". KabarNias.Com - Insipirasi Ono Niha